FIN
Nahkuri-juhlaraha voitti valtionvarainministeriön Suomen ensimmäinen luonnonsuojelulaki 2023 - juhlarahakilpailun keväällä 2022. Rahan kuoriaispuoli lyötiin kahden euron erikoisrahoihin 2023. Molemmat puolet ovat esillä 100€ nimellisarvoisissa erikoisrahoissa.
Nahkuri-juhlaraha voitti valtionvarainministeriön Suomen ensimmäinen luonnonsuojelulaki 2023 - juhlarahakilpailun keväällä 2022. Rahan kuoriaispuoli lyötiin kahden euron erikoisrahoihin 2023. Molemmat puolet ovat esillä 100€ nimellisarvoisissa erikoisrahoissa.
ENG
Nahkuri-coin won the Finnish treasuries' commemorative coin competition in 2022. The theme celebrates 100 years of Finnish nature conservation law. The beetle design was released as 2 euro coins in spring 2023. Both sides appear in a 100€ gold coin.
Nahkuri-coin won the Finnish treasuries' commemorative coin competition in 2022. The theme celebrates 100 years of Finnish nature conservation law. The beetle design was released as 2 euro coins in spring 2023. Both sides appear in a 100€ gold coin.
Suomen ensimmäinen luonnonsuojelulaki 1923
Nahkuri– juhlarahan konsepti
Nahkuri-juhlaraha edustaa satavuotispäiviään juhlivan luonnonsuojelulain vuoden 2023 tavoitetta biodiversiteettiä ja korostaa suojelualueiden tärkeyttä.
Nahkuri– juhlarahan konsepti
Nahkuri-juhlaraha edustaa satavuotispäiviään juhlivan luonnonsuojelulain vuoden 2023 tavoitetta biodiversiteettiä ja korostaa suojelualueiden tärkeyttä.
Juhlarahaan on kuvattu sarvijääriin lukeutuva nahkuri. Komeasarvinen kovakuoriainen on vanhojen männiköiden maahan kaatuneiden kelojen asukki. Nahkuri on erikoistunut pitkälle kuten käsityöläiset joilta jäärät lainaavat nimiään. Menestyäkseen nahkuri tarvitsee toukilleen lahomännyn joka on kuollessaan yli 150-vuotias. Suojelualueiden ulkopuolella nahkurin elinmahdollisuudet ovat supistuneet.
Nahkuri on biodiversiteetin symboli. Kovakuoriaiset ovat maailman suurin eläinlahko ja Suomen kuoriaiskanta on lajirikas. Kovien ja kiiltävien peitinsiipien alla elää elintavoiltaan ja ulkonäöltään monimuotoinen joukko. Kuoriaiset ovat edustettuina ekosysteemin eri tasoilla ja ovat tärkeä ryhmä sen kiertokulussa. Ne voivat olla niin petoja,
saaliita, kasvinsyöjiä, lannansyöjiä kuin loisiakin. Hajottajina ne vapauttavat ravinteita takaisin ravintoverkkoon. Niitä tavataan niin maalla kuin vedessä, ja ne tarvitsevat erilaisia elinympäristöjä jopa metamorfoosinsa eri vaiheissa.
Kaatunut mänty kuvastaa juhlarahassa suojelualueita. Maamme 3700 kovakuoriaislajista enemmistö elää metsissä, ja useimmat viettävät jonkin elämänkiertonsa vaiheen lahopuussa. Kuolleet puut ovat eliöiden elinehto. Luonnonmetsiin on syntynyt lajiketjuja joissa eliöt lahottavat puita vaihtaen vuoroa viestikapulan lailla. Nämä ekosysteemiä kannattelevat verkostot ovat kärsineet lahopuuköyhissä talousmetsissä. Uhanalaisten lajien listalla on myös nahkuri.
Kuin kuoriaisen kitiinikuori, luonnonsuojelulaki turvaa Suomen elonkirjoa. Lahopuun tavoin se mahdollistaa lajien säilymisen.